Vesi on virrannut ja aikaa kulunut

Jestas mikä talvi! Tiivistettynä yhteen lauseeseen: Asuntomme myytiin neljän kuukauden jälkeen ja uutta emme ole löytäneet. Neulovalle äiti-ihmiselle tämä on Ongelma (no time what-so-ever), mutta lapsiperheelle tämä on Iso Ongelma. Nyt näyttää kuitenkin siltä että saamme vuokra-asunnon ja voimme etsiä uutta asuntoa kaikessa rauhassa. Pahin skenaario kun on ollut se, että ostamme jonkun asunnon jostain vain siksi että jotain on saatava.

Tosin. En iloitse ennen kuin vuokrasopimus on allekirjoitettu…

Neulominen on todellakin jäänyt. Eilen kävin pitkästä aikaa neuletapaamisessakin ja sain inspiraation saada kevätpäiväntasaushuivini valmiiksi. Siitä tulee ihana, ja kuulemma Viron villasta neulottuna ISO.

Ja liittyen muuttoon: viemme väliaikaiskotiimme vain välttämättömimmän, ja olen päättänyt ottaa sinne vain muutaman keskeneräisen työn, enkä lankoja ollenkaan. Luulisi jotain valmistuvankin!

Ihanaa kun tulee kevät! Ja miehen järjestämä kolmekymppisyllärireissu Prahaan. Lähtö perjantaina aamulla!

Eih!

Tein kotona pientä inventaariota ja päivitin blogin sivupalkkeja. Sen jälkeen kun olin purkanut neljä alkuvaiheessa olevaa neuletta, jäi jäljelle enää KAHDEKSANTOISTA keskeneräsitä työtä. Sic!

Ja lankaakin on, yli omien tarpeiden...

Perjantaina aloitettu pojan paita edityy muuten ihan hyvin, mutta olen joutunut neulomaan yhden hihan jo kahdesti - ja joudun taas purkamaan. Neulematematiikka ei oikein näytä onnistuvan.

Oli tarkoitus

Niin. Oli tarkoitus että miäs lähtee yöksi pois ja oli tarkoitus että lapsetkin lähtee yöksi pois. Oli todellakin tarkoitus että olen yksin kotona. Oli tarkoitus tulla rauhassa kotiin, käydä juoksemassa, mennä saunaan, korkata pari lonkeroa ja aloittaa uusi neule. Huomenna oli tarkoitus lähteä uimaan ja kaupoille ostamaan pojan synttärijuhlatarvikkeita ja hakea lapset iltapäivällä kotiin.

Tyttö sairastui.

Juoksen hehtaari-Prisman kautta kotiin ja ostan lohtusuklaan sijaan lohtulankaa. Olen niin epätoivoinen että ostan Novitan merinovillatonta Woolia. Ostan myös huovutusneulan mutta unohdan sen kiireessä kassalle. Miäs lähtee, tyttö sairastaa - aloitan kuitenkin uuden neuleen. Ja neuleen etenemisen sijaan istun koneella ja ryven itsesäälissä.

Ai niin, sain miäheltäni postin kautta yllätyspaketin muutama viikko sitten.

Äidin kasvimaalla, raparperin alla...

Tätä neuloessa alkaa väkisinkin hyräilemään otsikon laulua, johtuu viron villan raparperiväristä.

Huivi on tietysti Lankakomeron kevätpäiväntasaushuivi ja vihje nro. 3 alkaa olla puolivälissä.

Talvi!

Talvi on vihdoinkin tullut ja taloyhtiön vieressä oleva jääkenttä on jäädytetty. Varovainen ja harkitseva poika (ihan kohta 5-v) oli kolmatta kertaa luistimilla ja oppi tällä kertaa nousemaan itse ylös ja ottamaan pieniä liukuja. Hurlumhei-rämäpää tyttö (täytti juuri äsken 2-v) oli ensimäistä kertaa luistimilla ja oppi nousemaan itse ylös ja etenemään ilman että pitää kädestä kiinni... Miten voi sisarukset olla noin erilaisia!?

Tässä on tulossa Pinwheel Sweater tytölle. Nuo reunan lenksut vie hermot!

Ja tämä valmistui tiistain neuletapaamisessa.
Lanka: Novita Luxux Wind, n. 2 kerää
Puikot: 4 ja 5 mm
Ohje: Novita talvi 2009, nro 18.

Ja baby-steps niiden parempien kuvien kanssa.

Kommentti

Neuloja: "Sain tänään pitkästä aikaa yhden neuleen valmiiksi!"
Mies: "Ai, jotkut miniatyyrilapaset vai?"

Joo, on ollut vähän neulomiset vähillä viime aikoina...

2009

Pitkä päivitystauko on ohi. Yleisesti ottaen aikaa on ollut liian vähän, mutta osaltaan on myöskin tehnyt ihan hyvää ottaa välillä etäisyyttä.

2008 lopulla toimittaja kävi meilä kotona ja teki jutun Länsiväylään. Sama juttu pienin muokkauksin julkaistiin myös Helsinki-lehdessä ja Vantaan Sanomissa. Ehkä siinä meni se oma 15 minuuttia julkisuudessa?

Vuodelta 2009 odotan tämän harrastuksen ja blogin osalta paitsi uutta inspiraatiota (startiitti on ainakin akuutissa vaiheessa), myös parempia kuvia. Viime vuonna kuvat olivat säädyttömän huonoja ja helppoja. Haluaisin oppia ottamaan parempia ja inspiroivampia kuvia valmiista neuleista. Samalla aion tänä vuonna neuloa enemmän omille lapsilleni ja oppia italialaisen aloituksen ja päättelyn.

Lisäksi lopetin Ryytimaa-blogin, vaikka ryytimaata en olekaan lopettanut. Myös kahdenäiti-blogini saa jonkun ajan kuluttua päätöksen.

Myöhemmin lisää...

Neulontai

Joo-o. Viikkoon tulisi lisätä kokonaan uusi päivä, neulontai. Itse sijoittaisin sen sunnuntain ja maanantain väliin ihan vaan siksi että sunnuntai-iltana sitä yleensä huomaa että viikonloppu meni jo, eikä neulonta-aikaa ollutkaan niin paljoa kun toivoi. Viime aikoina sitä ei käytännössä ole ollut ollenkaan johtuen siitä töiden jälkeen viettää kuitenkin mielummin aikaa lasten kanssa...

Raitasukat
Lanka: Noro Kureyon Sock
Puikot: 2,5 mm
Malli: aloitus kärjestä ja tiimalasikäntapää (ohjeet Ullassa), silmukoita 4x16

Työmatkoilla (12 min. suuntaansa) ja muilla reissuilla olen tikutellut näitä sukkia. Langasta täytyy sanoa sen verran että se on juuri sitä ihanaa epätasaista Noroa josta pidän. MUTTA iso miinus siitä että tässä värissä oli liilaa ainakin puolet vaikka ostettaessa näytti että sitä olisi ollut samassa suhteessa kuin muita värejä.

Hartiat on täysin jumissa ja kosketusarat. Ihmettelin sitä kunnes tajusin että se johtuukin neulomisen sijaa työtuolista. Uusi tuoli on jo tilattu, mutta se ei tähän hätään auta, kahdeksan tuntia ergonomisesti surkeassa tuolissa on silkkaa kidutusta! Mobilat auttaa onneksi vähän.

Ullan Tallinnan reissu oli parhautta! Sai aivan rauhassa hyperventiloida edullisten merino- ja kashmirlankojen ääressä ilman että kukaan piti sitä erikoisena. Oma saalis taisi olla suhteellisen pieni verrattuna kanssaneulojiin:

• 15 kerää valkoista Taj Mahalia
• Kaksi vyyhtiä liukuvärjättyä villaa
• Kolme nappia
• Kaksi isoa hakaneulaa huiveihin
• Vyönsolki
• Solki

Lisäksi suklaata, kynsiviila ja tuliaiset perheelle ja lastenvahdille. Kiitokset muuten vielä K:lle ja M:lle!

Loppuun neulekone! Käsinneulomista ei voita mikään, mutta kaikkea täytyy kokeilla ja kun tällaiseen tuli mahdollisuus, niin pakkohan se oli käyttää hyväkseen. Tämän mukana tuli niin paljon erilaisia hilavitkuttimia ja vimpaimia että kaikkea en ole kerennyt vielä edes kokeilemaan.

Ja se joka sanoo että neulekoneella neulominen on helppoa on väärässä. Tässä on monen, MONEN tunnin, lukemattomien ärräpäiden ja hikisen pakerruksen tulos. Mukana tulleet langat ovat hurjan karheita, mutta niitä voi käyttää surutta harjoittelumateriaalina (ja sitä todella tarvitaan). Jotain kertonee se, että käyttöohjeen ensimmäisellä sivulla lukee isoilla kirjaimilla että "MUISTA, ETTÄ HARJOITUS TEKEE MESTARIN".

Neulekoneessa on myös jonkinlainen lapsimagneetti mukana. Jos sen saa jostain pois päältä, olisin taas hieman onnellisempi. Harjoittelua kun vaikeuttaa suunnattomasti kaksikymmentä ylimääräistä sormea räpläämässä konetta, painelemassa nappuloita ja varastamassa tarvikkeita.

Nyt allekirjoittanut neuloja siirtyy taas oman elämänsä ruuhkavuosiin.

Joo. Mut ei

Noin viides aloitus vei Noron raitasukan jo näin pitkälle. Liian isot puikot (2,75 mm) tekee kuitenkin sukasta liian löysän. Fak.

Muutos

Olin tänään viimeistä päivää vanhassa työpaikassa. Siellä kahden kuukauden ruuhka-apulaisuus arvo-osuustiliasiakkaiden parissa vaihtuikin lähes kymmenevuotiseksi rupeamaksi joista suurin osa tuli vietettyä osakekauppojen selvityksen parissa. Huh! Nyt tässä pitäisi viikonlopun aikana totuttautua siihen että junalla mennessä pitääkin jäädä Pasilassa pois. Ja keksiä jokin keino kuinka oppisi uusien työkavereiden nimet mahdollisimman nopeasti ;)

Yksi negatiivinen asia tulee kyllä heti mieleen: neulonta-aika junassa vähenee viidellä minuutilla suuntaansa! Gad damn! Niin, ja vanhoja työkavereita tulee ikävä (tosin 3.10. ei olla kipeitä eikä köyhiä, eihän? ;D ). Kiitos teille kaikki ihanat ihmiset!